Kaikki artikkelit

Näinä aikoina kaikkialla puhutaan siitä, kuinka vaikeaa on saada psykoterapia-apua. Asiantuntijat (HS 21.10.2022, Psykoterapiaan ei pääse ja se kertoo epäonnistumisista) ovat vahvasti sitä mieltä, että voisi olla riittävää ja tärkeää, että ihmiset pääsevät matalankynnyksen psykososiaalisen keskustelun piiriin nopeasti, jotta ongelmat eivät kasautuisi ja monimutkaistuisi.

Jos et onnistu saamaan psykoterapeuttia lääkärisi suosittelemaan kuntoutukseen, älä jää yksin vaan kokeile matalankynnyksen tukimuotoja. Tällaisia voisivat olla lyhytterapia ja psykoterapeutiksi ja lyhytterapeuteiksi opiskelevien antama terapia, terveysasemien tarjoama keskusteluapu ja mielenterveysjärjestöjen, seurakuntien, väestöliiton yms. tarjoamat tukimuodot.

Lyhytterapeuttien tai lyhytterapeutiksi opiskelevien tarjoama keskusteluapu on yksi tukimuoto, jota on saatavilla edullisesti tai jopa maksuttomasti. Se on psykososiaalista tukea, jossa voit tarkastella haluamaasi elämäsi haastetta yhdessä juuri tähän tehtävään koulutetun henkilön kanssa. Toipumisen prosessisi voi alkaa myös näin. Lyhytterapeutti kannattelee sinua kunnes pääset eteenpäin. Lyhytterapeutti voi myös auttaa sinua työstämään sinulle ajankohtaista tai tärkeää teemaa tulevaisuusorientoivalla otteella ja kannatella niin, että prosessisi voi jatkua psykoterapiassa sitten, kun olet löytänyt siihen itsellesi terapeutin.

Muun muassa seuraavista asioista voit tietää, että saamasi lyhytterapiapalvelu on laadukasta:

• Lyhytterapeutin koulutus on kestänyt kaksi vuotta
• Lyhytterapeutit ja lyhytterapeuteiksi opiskelevat saavat työnohjausta kouluttajapsykoterapeuteilta
• Heidän koulutuksessaan kouluttajat ovat koulutuspsykoterapeutteja
• Lyhytterapeutti osaa selkeästi kertoa omasta ammattitaidostaan, työtavastaan ja roolistaan ja siitä mikä ylipäätään on mahdollista lyhytterapiassa
• Lyhytterapeutti sopii kanssasi selkeästi käytännön asioista
• Vuorovaikutus lyhytterapeutin/opiskelijan kanssa tuntuu luontevalta ja koet tulevasi kuulluksi
• Keskusteluapu tuntuu hyödyttävän sinua

Lyhytterapia ei tietenkään ole sitä terveydenhuollon palvelua, jota lääkäri on sinulle suositellut. Se kuitenkin voi tukea sinua tilanteessasi niin, että et jää yksin.

Häppiäppi on voittoa tavoittelematon, kaikkien täysin vapaasti ja ilmaiseksi käytössä oleva sivusto, joka toimii millä tahansa tietokoneella ja älypuhelimella. Se on siis helposti kenen ja missä tahansa käytettävissä. Häppiäppi on tietoturvallinen, mitään syötettyjä tietoja ei tallenneta.

Olen työskennellyt psykoterapeuttina vuodesta 2012. Näiden vuosien varrella on pikkuhiljaa valjennut, mitkä työkalut ja menetelmät ovat niitä, jotka minulla toimivat parhaiten asiakkaiden eduksi. Tämän asiakastyön ja oman oppimiseni tuloksena on nyt vuosien 2022 ja 2023 aikana alkanut syntyä Häppiäppi, sivusto, jossa nämä parhaiten toimivat työkalut ovat kaikkien käytössä. 

Yksi kantavista ajatuksistani Häppiäppiä luodessani oli, että se helpottaisi työntekijän hommaa. Se vähentää kirjaamistarvetta, koska lopputuloksen käydyistä keskusteluista voi lähettää sähköpostiin ja sitä kautta se on mahdollista esimerkiksi liittää tapaamisen kirjaukseen, jos sellainen on tarpeen. Samaisen lopputuotoksen voi joko lähettää asiakkaalle itselleen sähköpostilla tai esimerkiksi whats appilla, tai sen voi tulostaa hänelle paperisena; mikä tapa ikinä hänelle onkaan mieluisin. Halutessaan Häppiäpin käyttö vähentää siis paperin käyttöä huomattavasti, joten Häppiäpin käytöllä on myös ekologinen näkökulma.

Toinen hyöty Häppiäpistä liittyy laadukkaan työn tekemiseen. Häppiäpin keskustelut tarjoavat strukturoituja ja hyväksi havaittuja terapeuttisia työkaluja meidän kaikkien käyttöön ilman, että tarvitsisi muistaa jokaista askelta ulkoa. Esimerkiksi Ben Furmanin Muksuopissa on 15 askelta, ja vaikka olen käyttänyt viikottain jo reilut 10 vuotta Muksuoppia asiakastyössäni, en edelleenkään voi mennä takuuseen, että muistaisin kaikki askeleet aina ulkoa. Toinen näkökulma siihen, miten Häppiäppi on osaltaan takaamassa laadukasta asiakastyötä, on se, että kokeneet terapian ammattilaiset ovat olleet laatimassa näitä keskustelun kysymyksiä ja rakentamassa niitä sellaiseksi kokonaisuudeksi, mikä johdattaa käyttäjänsä prosessiin. Kun tämä prosessin viedään alusta loppuun, voidaan rakenteellisesti taata, että asiakas pääsee hankalankin asiansa kanssa ohjatusti sellaiseen lopputulokseen, että kipeäkin asia saadaan ”suljettua” turvallisesti ja ihminen voi jatkaa hieman keventyneemmällä ololla eteenpäin. 

Vielä on eräs suuri hyöty Häppiäpin kaltaisen sovelluksen käytöstä: Häppiäppi on ikään kuin kolmas osapuoli, ”tyyppi” käydyssä terapeuttisessa keskustelussa, jossa terapeutti ja asiakas ovat ne kaksi muuta osapuolta, ”tyyppiä”. Käytännön asiakastyössäni olen huomannut tällaisen kolmannen ”tyypin” mukana olon auttavan, helpottavan ja tukevan asiakkaan kanssa syntyvää allianssia eli suhdetta, joka siis tutkimuksissa on osoittautunut yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä terapian tuloksellisuuden kannalta. Me kaikki tunnemme tämän ilmiön: autossa on helpompi keskustella, kun ei tarvitse katsoa keskustelukumppania silmiin vaan saa olla kyljikkäin ja rinnakkain ja saa tuijotella jotain muuta kuin toisen odottavia silmiä. On helpompi yhdessä asettua ihmettelemään häppiäpin outojakin kysymyksiä ja olla yhdessä ymmällään ja pohtia mahdollisia vastausvaihtoehtoja.

Häppiäppi kehittyy ja kasvaa kaiken aikaa ja sinne on tulossa edelleen lisää sisältöjä. Äppien lisäksi Häppiäpissä on Audiot osio, jossa on tarjolla muun muassa EFT naputtelu ohjeet ja sanoituksia kaikkien käyttöön sekä artikkeleita, joissa muun muassa selvennetään hieman syvemmältä sitä, mitä kullakin äpillä voisi tehdä ja miten siinä voi onnistua mahdollisimman hyvin.

Tervetuloa kokeilemaan ja käyttämään Häppiäppiä!

Turvasuunnitelmaa voidaan käyttää interventiona jonkin henkilöä vahingoittavan toiminnan ehkäisemisessä.

Turvasuunnitelma on alun perin luotu itsemurhien ehkäisyyn ja se on käypähoitosuosituksen mukaista toimintaa tilanteessa, jossa työntekijä kohtaa asiakkaallaan itsetuhoisia ajatuksia. Turvasuunnitelman tekemisen tarkoituksena ja tavoitteena on tässä tapauksessa pyrkiä estämään asiakkaan ajautumista itsetuhoiseen toimintaan uudelleen ja näin ehkäistä itsemurha. (HUS Psykiatrian Turvasuunnitelma -lomake (HUS 10-1200)

Työssäni psykoterapeuttina olen kuitenkin huomannut, että turvasuunnitelmaa voi käyttää yhtä lailla myös sellaisissa tilanteissa, joissa asiakas on joskus elämässään kohdannut jotakin, jonka ei toivoisi enää toistuvan tai hän haluaisi päästä jostain haitallisesta tavastaan eroon. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi loppuun palaminen, viiltely, uupuminen, masennus, erkaantuminen puolisosta, syömishäiriöt (bulimia, anoreksia, tunnesyöminen, yms.), päihteiden käyttö, paluu huonoa tekevään ihmissuhteeseen, liiallinen vaativuus itseä kohtaan, jne. Turvasuunnitelman voi tehdä joko lomakemuotoisena Itsemurha_Turvasuunnitelma_lomake_20230511 (kaypahoito.fi)
tai häppiäppi.fi osoitteessa sovelluksen muodossa
Häppi-äppi (xn--hppippi-5wad.fi)
Tällöin lopputuloksen voi lähettää sähköpostiin, josta sen voi halutessaan tulostaa.

Turvasuunnitelma-äppi perustuu HUS Psykiatrian Turvasuunnitelma -lomakkeeseen (HUS 10-1200)
Itsemurha_Turvasuunnitelma_lomake_20230511 (kaypahoito.fi)
Lähde: Stanley, B and Brown, GK. Safety Planning Intervention: A Brief Intervention to Mitigate Suicide Risk. Cognitive and Behavioral Practice. 2012 19: 256-264. Suomennos ja muokkaus: Pekka Jylhä ja Erkki Isometsä

Yksi tärkeimmistä tehtävistäni psykoterapeuttina on auttaa ja tukea asiakkaan ihmissuhteita. Yksi parhaita keinoja ihmissuhteiden parantamiseen on ansionjako ja arvostuksen osoittaminen. 
Kiitos -äppi ohjaa sinua kiittämään jotain lähelläsi olevaa ihmistä, työyhteisöä tai kaveriporukkaa, joka on toiminut jollain hyvällä tavalla. Kiitos -äppiä voidaan käyttää myös esimerkiksi puheen laatimiseen tai onnittelukortin tekstin laatimisen apuna vaimolle hääpäivänä tai opettajalle kuudennen luokan loppuessa tai äidille äitienpäivänä. Muistokirjoituksiakin tällä äpillä on tehty. 
Kiittämisessä erikoista on se, että myös kiittäjä hyötyy kiittämisestä monilla tavoilla. Siksi esimerkiksi äitienpäiväkortin tekeminen edesmenneelle tai jo dementoituneelle äidille kannattaa. Kiittäminen ei syvennä suhdetta ainoastaan siksi, että kiitettävä imarreltuu, vaan myös siksi, että kiittäjä saa mahdollisuuden syvemmin ymmärtää ja kokea kiitettävän tekojen merkitys itselle, jopa kauas tulevaisuuteen. Perhosen siipi -efekti pääsee näkyville ja tuntuu hyvältä. Sanonta "laitetaan hyvä kiertämään" muuntuu konkreettisemmaksi. Parhaimmillaan Kiitos -äppi tuottaa tunnekokemuksen, joka vaikuttaa syvällisesti siihen ihmissuhteeseen, jota kiittäminen koskee; mutta myös se opettaa pientenkin tekojen merkityksellisyydestä.

Ulkoistavilla kysymyksillä pyritään erottamaan ongelma ihmisestä eli tehdään irtikytky ihmisen identiteetin ja ongelmakäyttäytymisen välillä. Tämän ansiosta ihmiskäsitys on arvostava ja kunnioittava. Ulkoistaminen piirtää kuvan maailmasta, jossa ongelmille on aina tehtävissä jotain. Ihmiset kykenevät hallitsemaan elämäänsä valintojensa kautta ja pystytään tavoittelemaan tilaa, jossa ongelmien kanssa voi tulla toimeen. Ulkoistamisen kohteeksi voidaan ottaa esimerkiksi laiskuus lähteä lenkille, hankaluus tehdä kirjallisia töitä, syyllisyys (esim. huonosta vanhemmuudesta), pelko (esim. oman lapsen tulevaisuudesta), Tourette, masennus, ADHD, asberger, ahdistus, ocd, perfektionismi, uupuminen, tms. Menetelmä perustuu Michael Whiten ja Alice Morganin narratiivisen terapian ajatuksiin.

Ben Furman on kollegoidensa kanssa (Lyhyt historia | Muksuoppi) kehitellyt tämän taitolähtöisen lähestymistavan aikanaan ensisijaisesti lasten ja nuorten ongelmien selättämiseksi. Tällä lähestymistavalla pystytään muuntamaan ongelma sitä vastaavaksi taidoksi ja laatimaan suunnitelma tämän taidon oppimiseen. Muksuoppi – ratkaisukeskeinen lähestymistapa lasten ongelmiin

Tässä Häppiäpin Ongelma taidoksi -äpissä Muksuopin 15 askelta on esitetty sellaisessa muodossa, että ne soveltuvat iästä riippumatta kenelle tahansa. Häppi-äppi (xn--hppippi-5wad.fi)  Näiden kysymysten avulla voidaan suunnitella ”treeniohjelma”, jolla päästään harjoittelemaan sitä taitoa, jota tarvitaan selättääksemme hankaluutemme. Hankaluus, jota lähdetään ratkomaan, voi olla yksilöiden, parien tai työyhteisöjen kokema hankaluus. Tämä Muksuopin taitolähtöinen ajattelutapa antaa toivoa ja toimijuutta ongelman kanssa painiville. Kun ongelma nähdään taitona, jota ei vielä ole opittu täysin hallitsemaan, syyllisyyden ja häpeän määrän on mahdollista vähentyä ja myös yhteistyö lisääntyy. Parhaimmillaan taitoajattelusta kehittyy tapa katsella maailmaa. Taitoajattelun takana on kunnioittava ja arvostava ihmiskäsitys, jonka mukaan kaikki ihmiset tekevät parhaansa. 

Taitoja voi kartoittaa ensin vaikka Taitojen kartoitus -äpillä Häppi-äppi (xn--hppippi-5wad.fi), joka löytyy kirjasta Murphy, John J. 2015: Ratkaisukeskeinen oppilashuoltotyö. Liite E (Kral, 1988) Lyhytterapiainstituutti Oy
Lopuksi voidaan valita se taito, jota halutaan ensimmäisenä lähteä harjoittelemaan. Tähän taitoon voidaan sitten laatia harjoitusohjelma Ongelma taidoksi -äpillä.

Lähteet:
Muksuoppi – ratkaisukeskeinen lähestymistapa lasten ongelmiin
www.kidsskills.org.
Furman, Ben 2012: Muksuopin lumous. Käytännönläheinen oppikirja Muksuopista. Tammi. Furman, Ben 2014: Muksuoppi työkirja. Lyhytterapiainstituutti Oy.

Näiden kysymysten avulla pyyntö tai toive voidaan laatia sellaiseen muotoon, että vastaanottaja pystyy ottamaan sen vastaan ja todennäköisyys sille, että pyyntösi toteutuu suurenee. Perustuu Ben Furmanin Ratkaisukeskeisen kasvatuksen käsikirjassa (2018) esiteltyihin Toive- ja Moitekäsiin.

Self-helper (benfurman.com)
Furman, Ben 2018: Ratkaisukeskeisen kasvatuksen käsikirja. Lyhytterapiainstituutti Oy
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009729736.html

Palaverit ja verkostot, hoitoneuvottelut yms. ovat tärkeitä yhteistyön välineitä ja näillä Paltsu –äpin kysymyksillä ja muilla toiminnoilla pystytään palavereista tekemään rakenteellisesti sellaisia, että se tukee kaikkien osallistujien toimijuutta ja aktiivisuutta sekä edesauttaa hyvää lopputulosta. Näillä Paltsu –äpin osatekijöillä pystytään purkamaan niin usein syntyviä epäreiluuden kokemuksia ja vastakkainasettelua, eli toisinsanoen rakennetaan hyvää yhteistyötä ja luottamusta, joiden avulla yhteinen asia etenee ja toivotut muutokset saadaan aikaan. Paltsu –äppiin on tulossa toiminto, jonka avulla saadaan lähetettyä myös sekä palaverikutsu että palaverin muistio eli keskustelun lopputulos kaikille palaveriin osallistujille. Paltsu –äpin toiminnot myös mahdollistavat kaikkien palaveriin osallistuvien valmistautumisen etukäteen tapaamiseen ja siellä esitettyihin kysymyksiin ja tätä kautta mahdollistuu osallisuuden, kunnioitetuksi- ja huomioonotetuksi tulemisen kokemus.

Näiden kysymysten avulla voit arvioida tapahtunutta vuorovaikutusta ja antaa siitä palautetta sekä toiselle osapuolelle että itsellesi; oli kyseessä sitten asiakassuhde, terapiasuhde, työnohjaussuhde, koulutussuhde, yhteistyösuhde tai peräti vaikka parisuhde. Lähteenä ja pohjana tässä on käytetty Scott. D. Miller ja Barry L. Duncan, Johnsson, Lynn 2002: Tapaamisen arviointiasteikko (SRS V.3.0) www.scottdmiller.com

Walk in Talk -äpin kysymykset pohjautuvat Singel Session eli Käynti Kerrallaan terapiatapaamisen rakenteisiin. Tätä pohjaa voidaan käyttää keskusteluissa, kun kohdataan ihminen mahdollisesti vain yhden kerran ja hän toivoo saavansa apua johonkin oman elämänsä hankalaan asiaan.

Tämä Walk in Talk -terapiamalli on syntynyt lopputyönä psykoterapiaopintoihin. Sen tarkoituksena on ollut auttaa kasvatuksen ammattilaisia kohtaamaan nuoria käynti kerrallaan -periaatteella. On hienoa, jos tästä voi olla hyötyä myös muille kohderyhmille, jotka haluavat hyödyntää tätä Käynti Kerrallaan -menetelmää.

Tärkein näkökulma Käynti Kerrallaan -mallissa, kuten oikeastaan koko ratkaisukeskeisessä prosessissa, on löytää asiakkaan kanssa hänen muutostoiveensa sekä mahdollisimman tarkka kuvaus siitä, minkälaista elämä on muutostoiveen jälkeen, jotta asiakas pääsisi elämäntilanteessaan eteenpäin.

Tämä ratkaisukeskeinen keskustelumalli antaa mahdollisuuden unelmoida ja suunnitella tulevaisuutta, joka on ihmiselle muutenkin luontaista ja tärkeää. Me kaikki tarvitsemme ihmisen, joka näkee meidän voimavarojamme ja vahvuuksiamme kannustaen meitä toteuttamaan omat unelmamme sekä luottamaan itseemme. Ratkaisukeskeinen näkökulma on kuin luotu juuri tähän, sillä se tarjoaa kysymysten sekä tulevaisuuteen liittyvien mielikuvien kautta mitä parhaimmat mahdollisuudet juuri tällaiselle keskustelulle. Erityisesti asteikkokysymysten avulla on helppo miettiä muutostoiveiden seuraavia eteenpäin vieviä askelia. Keskustelun lopussa annettava positiivinen palaute voi myös olla erittäin merkityksellistä. Tämä ratkaisukeskeinen tapa keskustella ihmisten kanssa voi alkaa vähitellen siirtyä myös muihinkin elämän osa-alueisiin. Tämä toivottavasti lisää jokaisen meidän henkilökohtaista hyvinvointiamme.

EFT tulee sanoista Emotional Freedon Techniques. EFT naputtelu on itsehoitomenetelmä, jossa yhdistetään neurolingvistisen ohjelmoinnin, kognitiivisen käyttäytymisterapian ja hyväksymis- ja omistautumisterapian periaatteita. EFT ei ole käypähoitosuosituksissa kuten esimerkiksi EMDR eli silmänliiketerapia on. Siitä ei ole vielä tarpeeksi vertaisarvioituja tutkimuksia. EFT:n tekemiseen ei siis myöskään tarvita lisenssejä eikä kalliita koulutuksia. Se on niin sanotusti vapaata riistaa.

Tämän tunteiden vapauttamisen tekniikan kuuluisimpana kehittelijänä pidetään Gary Craigiä. Hän on Stanfordin yliopiston insinööri ja naputtelu alkoi kehittyä jo 1980-luvulla. Minä tutustuin tähän menetelmään psykoterapeutti kollegani Mari Viljakaisen pitämällä Itsemyötunnon taito -kurssilla muutamia vuosia sitten. Olen käyttänyt tätä EFT naputtelua psykoterapiassa asiakkaitteni kanssa ja opettanut sitä eteenpäin kaikille halukkaille. Siitä on tullut tärkeä osa työtäni. Ne asiakkaani, jotka kokevat EFT naputtelun omakseen, pitävät naputtelussa erityisesti siitä, että se on heillä aina itsellään käytössä eivätkä he tarvitse minua tehdäkseen sitä. EFT naputtelu on taito ja työkalu, jonka pystyy opettelemaan erittäin nopeasti ja helposti. 

EFT naputtelussa naputellaan kehon eri pisteitä. Kukin meistä saa oman mieltymyksensä mukaisesti valita, ajatteleeko näitä pisteitä akupunktiopisteinä vai kehon kohtina, joita stimuloimalla voidaan aktivoida Vagus-hermon toimintaa. Joka tapauksessa tarkoituksena on aktivoida parasympaattista hermostoa. Tämän seurauksena kehomme rauhoittuu ja stressitasot laskevat. 

Naputteluun voidaan yhdistää sanoituksia, joiden tarkoitus on vahvistaa myötätuntoista ja hyväksyvää suhtautumista omaa itseä kohtaan. Naputtelusanoitusten avulla voidaan uudelleen opettaa aivojamme (reprogramming) joillakin tietyillä osa-alueilla, kuten esimerkiksi tinnituksen, hermokivun hoidossa, mutta yhtähyvin voidaan ajatella, että haitallisten uskomusten poisoppiminen voi mahdollistua nimenomaan yhdistämällä näitä sanoituksia naputteluun. Sanoituksia on saatavilla Häppiäpin Audiot osiossa. Häppi-äppi (xn--hppippi-5wad.fi)

Kehon pisteet, joita naputellaan sormilla, ovat seuraavat: kämmensyrjän piste/karatepiste, kulmakarvapiste, silmän sivu, silmän alta, nenän alta, leukapiste, solisluupiste, kainalopiste sekä päälakipiste. Mieti aina, kuinka voimakasta ja tiheäfrekvenssistä naputtelua kulloinkin tarvitset - sinä itse päätät. Joskus tuntuu, että tekee mieli naputella kovemmin, oikein mäiskiä menemään, ja toisella kertaa saatan kaivata oikein hellää ja lempeää, kevyttä kosketusta. On tärkeää opetella kuuntelemaan myös tätä tavetta omassa itsessä. 

Yleisesti naputtelu opastetaan tekemään toisella kädellä kehon toiselle puollelle. Minä olen muuntanut tätä niin, että naputtelu tehdään molemmilla käsillä kehon molemmille puolille vuorotahdissa. Näin mukaan saadaan EMDR- terapiasta tuttu bilateraalinen stimulaatio, jonka ajatellaan auttavan aivojamme työstämään jumissa olevaa ainesta tietoverkossamme. 

Lähteet:
What is EFT Tapping? Using EFT for yourself or with a trained practitioner. (eftinternational.org)
Craig, Gary 2022: EFT - Tunteiden vapautustekniikat. Valmiixi.
Lähde: Mari Viljakainen, Itsemyötätunto –kurssi
Itsemyötätunnon taito - Etusivu | Facebook

Häppiäpin ei ole tarkoitus olla nettiterapiaa eikä selfhelppiä. Eikä tarkoitus ole myöskään se, että terapiasessio on laitteen tuijottamista. Häppiäppi on pelkkä väline. Parhaimmillaan se toimii kolmantena osapuolena kahden tai useamman ihmisen tapaamisessa, mutta niin, että se on totaalisessa sivuosassa. Tuttu sanonta "Tuli on hyvä renki mutta huono isäntä" pätee erinomaisesti myös Häppiäppiin. Kesytä siitä itsellesi hyvä työväline.

Häppiäpillä voi olla välinearvoa. Sen avulla hoituu kirjaaminen. Se voi korvata fläppitaulun, kun terapiatapaamisen muistiinpanot syntyvät vastaillessa häppiäpin kysymyksiin tarkoitettuihin puhekupliin. Häppiäppi auttaa terapeuttia pysymään pelkissä hyväksi havaituissa, ammattilaisten laatimissa ja vuosien kokemuksen ja tutkimuksen tuloksena hioutuneissa kysymyksissä, sen sijaan, että terapeutti lähtisi pois ei-tietämisen tilasta. Pelkissä hyvissä kysymyksissä pysymällä saadaan aikaan tapaaminen, jossa ainoastaan asiakkaan oma asiantuntemus omasta tilanteestaan pääsee sille kuuluvaan asemaan eli päärooliin. Myös Häppiäpin kysymykset on laadittu niin, että kun yhden tapaamisen aikana (tai joissain tapauksissa sovitusti ja suunnitellusti useamman tapaamisen aikana) käydään yhden äpin kysymykset läpi, muodostuu kysymyksistä prosessi. Nämä prosessit on laadittu niin, että se, mitä avataan, tulee myös suljettua psykologisesti turvallisella tavalla.

Tämän lisäksi Häppiäpin kysymykset mahdollistavat terapeutin ja asiakkaan siirtymisen rinnakkain, ikään kuin samalle puolelle; me kaksi vastaan tuo outoja kysymyksiä esittävä ja vähintäänkin kyseenalainen Häppiäppi! Asiakas ja terapeutti voivat yhdessä ihmetellä ja pohtia, mitä ihmettä tuolla kysymyksellä mahdetaan tarkoittaa…
Tämä olisikin ensimmäinen teesini häppiäppiä käyttäville ihmisille: 
Ole aina niin kuin ekaa kertaa liikkeellä. Oudoksu ja kummeksu yhdessä toisen kanssa häppiäppiä. Sinä saat olla pihalla, sinun ei tarvitse osata eikä tietää kaikkea ulkoa eikä myöskään ymmärtää. Hyvät kysymykset toimivat, vaikka niiden esittäjä ei edes uskoisi niihin. Tarvitaan vain sitkeyttä ja suostumista asettua uteliaasti pohtimaan kaikkia kysymyksiä, vaikkei edes tajuaisi miksi.

Miten sitten välttyä siltä, että keskustelutilanteesta tai terapiatapaamisesta ei tulisi älylaitteiden tuijottelua vaan aito kahden ihmisen kohtaaminen? Ensimmäinen keino välttyä tältä on sijoittua toisen kanssa rinnatusten niin, että toinenkin osapuoli koko ajan näkee älylaitteen ruudun ja Häppiäpin esittämät kysymykset sekä sinun kirjoittamasi vastaukset. Tämä tarjoaa itseasiassa erinomaisen keinon harjoittaa keskusteluissa/terapiatapaamisessa aktiivista kuuntelua: voit joka välissä kysyä toiselta "ymmärsinkö oikein, kun kirjoitin näillä sanoilla…", "olenko kirjoittanut oikein, kun olen kirjoittanut näin…, "mitä haluaisit lisätä tähän kirjoittamaani vastaukseen tai ottaa siitä pois?", "miten tuon voisi muotoilla tähän vastauslokeroon…". Näin meille syntyy jatkuvasti käynnissä oleva vuoropuhelu, jossa ihminen saa kokea tulevansa kuulluksi ja kunnioitetuksi. Tämän lisäksi rinnatusten työskentely tarjoaa mahdollisuuden hieman erilaiselle keskustelujen tai terapiatyöskentelyn asettelulle: meidän ei tarvitsekaan istua vastapäätä toisiamme alituisesti silmiin tuijottaen. Kaikille meille taitaa on tuttua se, kuinka paljon helpompaa hankalista asioista puhuminen on esimerkiksi autossa rinnakkain istuen tai kävelylenkillä rinnakkain lompsien tai saunan lauteilla vieretysten istuminen tai ruokaa laittaessa tai jotain muuta häärätessä puhuminen. Monille meistä on helpompaa puhua ilman kokoaikaista katsekontaktia: ahdistus voi olla lievempää ja olo saattaa tuntua hieman turvallisemmalta. Rinnakkaisessa asennossa on myös jo rakenteellisesti pelkästään asentona tasavertaisuus. Tämä tasavertaisuus on tärkeä tavoite  kokemuksena kaikissa kohtaamisissa ja keskusteluissa.

Vastausten kirjoittamiseen ei voi käyttää loputtomasti aikaa. Haastattelijan on opeteltava tiivistämään olennaisin puhutusta avainsanoiksi Häppiäpin vastauslokeroihin. Tässä voimavarasuuntautunut ja empaattinen havainnointi tulee tarpeeseen. Tällaisella havainnoinnilla tarkoitan sitä, että haastattelija kuulee, näkee ja kirjoittaa asiakkaan puheesta ne asiat, jotka tukevat häntä oikeaan suuntaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kun ihminen puhuu, kuuntelemme tarkkaavaisesti ja valitsemme kiinnittää huomiomme niihin positiivisiin poikkeamiin, ainutkertaisiin avautumiin, joita hänen puheessaan on. Kun meillä on edessämme ahdingossa oleva ihminen, hänen näköalansa on kapeutunut ja ehkä pessimistinen, toivoa vailla. Se on luonnollista, näin meille kaikille käy silloin, kun olemme ongelmien saartamina. Tällaisella hetkellä tarvitsemme toisen, ulkopuolisen ihmisen apua, jotta hän voi lainata meille hetkeksi silmiään ja korviaan ja tulevaisuuden uskoaan, kun meiltä sitä juuri nyt itseltämme puuttuu. Hän voi nähdä ja kuulla toivoa ja valon pilkahdusta siellä, missä itse sitä emme juuri sillä hetkellä kykene vielä näkemään. Myös hän voi nähdä jopa kauemmas tulevaisuuteen, jossa minä olen jo selvinnyt ahdingostani ja päässyt eteenpäin ja itseasiassa olen pystynyt kääntämään vastoinkäymiseni edukseni. Parhaimmillaan terapeutti lainaa uskoaan ja toivoaan asiakkaalle.

Jos et halua käyttää Häppiäppiä älylaitteella asiakastapaamisessa, voit aina valita vaihtoehdon, jossa sinulla on Häppiäpin kysymykset paperilla. Tämän vaihtoehdon saa helposti toteutettua niin, että menet haluamaasi Häppiäpin äppiin, avaat sen ja painat "seuraava" näppäintä kirjoittamatta vastauslokeroihin mitään, kunnes pääset äpin loppuun, jossa sinulle tarjotaan mahdollisuutta lähettää keskustelu sähköpostiin. Lähetä tyhjä keskustelu itsellesi sähköpostiin, avaa sähköpostisi ja valise koko teksti, avaa word ja liitä ja tallenna keskustelu sinne ja tulosta se itsellesi paperisena. Näin sinulla on Häppiäpin kaikki aineistot käytettävissäsi paperisena.

Mahtavaa matkaa sinulle ja kaikille kohtaamillesi ihmisille!

Tulossa pian….

Deep Talk on uusi, erilainen ja iloinen ihmisten sisäisen puheen kehittämismenetelmä yksilölle tai ryhmälle. https://youtu.be/vQnp-WXOEVc
Se perustuu hiekalla kerrottuun kertomukseen ja siitä kehittyvään prosessiin.
Deep Talk on arvojen ja asenteiden kielen kuuntelua ja puhumista. Kuunnellessaan jotain syvää (deep) oppii käyttämään avaimia, jotka auttavat toimimaan turvallisesti ja kaikkia sisäisiä osiamme hyväksyvästi ja arvostavasti kohdaten.

Tilan, jossa Deep Talk tapahtuu, on oltava rauhallinen. Kertoja kertoo kertomuksen. Tarina voidaan valita sopimaan sen hetkisiin haasteisiin, kuten traumaattiseen kokemukseen, uupumukseen, omien arvojen kirkastamiseen, ainaiseen suorittamiseen tai vuorovaikutukseen, ongelmanratkaisuun ja henkilösuhteisiin. Kertomusta havainnoillistetaan pienillä leikkivälineillä. Kertoja pyytää pohtimaan erilaisia kysymyksiä, joihin voi vastata hiljaa mielessään tai ääneen.

Oikeita tai vääriä vastauksia ei ole. Kertomukseen liittyvien esineiden avulla voidaan
kokeilla ja miettiä erilaisten ratkaisujen toimivuutta. Jos keskustelu tapahtuu isommalla porukalla, ryhmässä pyritään luomaan yhteinen käsitys keskustellusta aiheesta. Samaa sovelletaan yksilötyöskentelyssä eri osien välisessä keskustelussa. Psykoterapeutit voivat käyttää menetelmää osatyöskentelyn välineenä esimerkiksi EMDR-työskentelyn osana.

Menetelmä ei keskity ongelmiin, vaan sekä yksilön että yhteisön kasvuun. Tavoitteena on, että kohtaamisesta lähdetään virkistäytyneinä. Sopiva kokoonpano kohtaamisille hiekan äärellä on kahdenkeskisestä vajaan kymmenen hengen ryhmään. Harjoitus kestää noin tunnin.

Näin Deep Talk toimii:
* Kuuntele ja katsele rauhassa kertomus.
* Ihmettele kertomusta tärkeiden kysymysten avulla; ääneen tai itseksesi, sielusi jumppaa joka tapauksessa.
* Työskentele kertomuksen välineillä sinulle tärkeiden kysymysten ja asioiden parissa. Uskomattomalla keveydellä voit käsitellä syviä, todellisia ongelmia tai iloja – tavallista ihmisen arkea.
* Elämä on juhla. Aina. Ja suomalaiset juhlivat kahvin äärellä!
Pullaa, hedelmiä? Voit itse päättää, mitä se on.
* Tunnin vierähdettyä saat vielä mukaasi ikiaikaisen henkisen harjoituksen.
Mitä sisälläsi tapahtuukaan, kun se hengittää syvään ja
tekee henkisen harjoituksen…

Niin kevyttä, että se on painavaa.
Niin iloista, että se on syvää.
Niin lähellä, ettei huomaa
löytäneensä.
(Ote Deep Talk -kirjasta, s. 15)

Yhteystiedot: Tuula Valkonen
työnohjaaja, Deep Talk -kouluttaja ja menetelmän kehittäjä
tuula.valkonen@gmail.com
p. 044 774 5225

Lähteet:
Valkonen, Tuula 2014: DEEP TALK. Tunnista yhteisön voima. Lasten keskus ja Kirjapaja Oy, Helsinki.

(479) DeepTalk - Kun kertomukset ovat leikkiä - YouTube

OutoftheBox Stories

Deep Talk | IKI-TARU | Tarinoilla lukijaksi (utu.fi)

Deep Talk – Syvällinen matka yhteiseen ymmärrykseen | Rinnalla (utu.fi)

Deep Talk: A Dialogic Instruction Method for Enhancing the Sense of Belonging - UTU Tutkimustietojärjestelmä - UTU Tutkimustietojärjestelmä

Deep Talk in Coaching with Tuula Valkonen | The Coaching Inn (podbean.com)

Tulossa pian….

Tulossa pian….

Silmänliiketerapia eli EMDR (Eye Movement Desensitization and 
reprocessing) on psykoterapiatekniikka, jolla silmänliikkeiden avulla poisherkistetään ja uudelleenprosessoidaan mielen jumiutunutta materiaalia. Menetelmää sovelletaan 
nykyään traumaperäisen stressihäiriön (post traumatic stress disorder, PTSD) hoidon 
ohella muun muassa mielialahäiriöihin, pelkoihin, OCD:hen, riippuvuuksiin ynnä muuhun. Hoidon aikana työstetään ongelmien taustalla vaikuttavaa häiritsevää muistiainesta käyttämällä perinteisen kognitiivisen altistamisen lisäksi samanaikaista bilateraalista eli puolelta toiselle liikkuvaa rytmistä ärsykettä (bilateral stimulation, BLS). Ärsykkeen uskotaan tehostavan vaikeiden mielikuvien prosessointia (Käypä hoito -suositus, Traumaperäinen stressihäiriö; Shapiro & Solomon, 2010). Bilateraalinen ärsyke toteutetaan yleensä silmänliikkeinä. Ne tehdään pyytämällä asiakasta seuraamaan terapeutin sormia, joita terapeutti liikuttaa asiakkaan kasvojen edessä samalla, kun asiakas käsittelee haluttuja asioita. Muita vaihtoehtoja tuottaa bilateraalista stimulaatiota ovat esimerkiksi naputtelu tai ääni. Naputtelu voi tarkoittaa joko terapeutin tekemää taputtelua esimerkiksi asiakkaan polviin tai käsiin tai asiakkaan itsensä tekemää perhostaputusta, jossa asiakas pitää omia käsiään ristissä rintakehännsä päällä ja taputtelee sormillaan solisluidensa kohdalta. Tärkeintä bilateraalisessa stimulaatiossa on se, että ärsyke menee vuorotellen kehon keskiviivan puolelta toiselle vuorotellen. Tällöin aivot saavat tarvittavan ärsykkeen, joka auttaa jumiinjääneen ja haitallisesti varastoituneen materiaalin uudelleen työstamisessa.
EMDR-hoito käsittää perusprotokollan eli menettelytavan mukaisesti kahdeksan 
vaihetta, jotka ovat suomeksi käännettyinä:

1. Asiakkaan historian kartoittaminen ja hoidon suunnittelu
2. Valmisteluvaihe
3. Traumatapahtuman subjektiivinen arviointi
4. Poisherkistäminen
5. Juurruttaminen
6. Kehon tarkistaminen
7. Lopettaminen
8. Uudelleenarviointi 
   (www.emdr.fi)

Bing-videot Tällä videolla selitetään lyhyesti ja havainnollisesti mitä EMDR-terapia on.

Eläimet purkavat luonnostaan stressiä tärisemällä. Esimerkiksi uudenvuoden ilotulitusten stressaama koira tärisee, juuri ja juuri leijonan hampaista täpärästi pelastunut seepra tärisee. Meillä ihmisillä on samojen lainalaisuuksien alla toimiva hermojärjestelmä: kun koemme uhkaa, kehomme varustautuu taistelemaan tai pakenemaan tai se jähmettyy paikalleen. Nykypäivän uhat ovat usein kuitenkin sellaisia, että niihin ei reagoida fyysisellä pakenemisella tai taistelemisella. Usein tämä "uhka" on esimerkiksi deadline työssä, haastava kollega, riitaa kumppanin kanssa, suorituspaineet koulussa, tms. Tämä kehomme varustautuminen ja latautuminen jää kehoomme latautuneena taistele tai pakene -energiana, ellemme todellisuudessa juokse karkuun tai puolustaudu. Jos emme pura tätä latausta pois, kehomme saattaa alkaa oireilla esimerkiksi päänsäryllä, huonoilla yöunilla, ahdistuksella, selkä- tai vatsavaivoilla. Voimme kuitenkin itse keinotekoisesti laukaista tämän kehon luonnollisen tärinäreaktion ja tärisemällä purkaa tätä kehoomme jäänyttä energiaa. Tärinä pystytään laukaisemaan yksinkertaisilla jumppaliikkeillä. Tärinää voi tehdä kerrallaan noin 15 minuuttia. Sanotaan, että vartin neurogeeninen tärinä vastaa tunnin salitreeniä. Sen jälkeen suositellaan juomaan vettä. Jokainen itsensä perusterveeksi kokeva voi kokeilla tärinää, ja ottaa sen tavaksi, jos sen kokee itselleen sopivaksi tavaksi palautua arjen stresseistä tai jos esimerkiksi haluaa huoltaa kehoaan muuten vaan. Tärinän saa aikaan liikkeillä, jotka on kehittänyt psykologi David Berceli. Kuvalliset ohjeet näihin liikkeisiin löytyvät hänen kirjoittamastaan kirjasta: 
Berceli, David 2005: TRE - stressinpurkuliikkeet : stressin ja traumojen helpottamiseen. Kuva ja Mieli Oy.
(467) TRE® (Tension & Trauma Releasing Exercises): Full Instructions with Dr. David Berceli (OFFICIAL) - YouTube
(467) What is TRE? Animated Explanation by Chad McLean - YouTube
(467) TRE Star Groups - YouTube

Onko kasvatuskeskustelu koulussanne käyttämätön voimavara? Perustuuko kasvatustyönne edelleen saneluun ja rangaistuksiin? Eikö nykyinen puuttuminen tuota riittävää tulosta?  

Perusopetuslain mukaan kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen (35 a§). Parhaimmillaan kasvatuskeskustelu perustuu oppilaan vahvaan omistajuuteen ja osallisuuteen. Onnistuneen kasvatuskeskustelun kulmakiviä ovat psykologinen turvallisuus, taitopedagoginen näkökulma, ratkaisukeskeisyys ja vahvuusajattelu. 

Sari Kähkönen on kehittänyt yksinkertaisen mallin kasvatuskeskustelun pitämiseen. Malli perustuu dialogiseen kasvatukseen ja restoratiiviseen kohtaamiseen. Kake-mallin avulla kuka tahansa opettaja voi kohdata laadukkaasti lapsen tai nuoren haastavassa ristiriitatilanteessa. Mallia voidaan hyödyntää myös keskiasteen oppilaitoksissa tai esimerkiksi opiskeluhuollon ja nuorisotyön kohtaamisissa. 

Tällä äpillä pääsette hyvään alkuun! Jos haluatte sitouttaa henkilöstöä ja tarjota lisää valmiuksia kakeiluun, voitte tilata lisäksi koulutuksen. Sari kouluttaa kasvatusalan, nuorisotyön ja opiskeluhuollon ammattilaisia sekä esimiehiä mallin käyttöönottoon. Koulutuksissa henkilöstö saa konkreettisen ja monipuolisen näkökulman kohtaamiseen ja koulutuksissa voidaan myös harjoitella kasvatuskeskustelujen pitämistä. Koulutuksen yhteydessä voimme kehitellä myös oppilaitoksenne puuttumisen mallia. Ota rohkeasti yhteyttä ja muotoillaan teille esim. sopiva vesokoulutus tärkeästä aiheesta!

www.edusari.fi

sari.kahkonen@edusari.fi

Kiusaaminen, riitely, konflikti vai väkivalta? Millä nimellä kutsumme tätä ilmiötä?
Mitä jos suhtautuisimme kiusaamisen tai konfliktien selvittelyyn samalla tavalla kuin suhtaudumme sovitteluun väkivallan aiheuttaman turvallisuuden tunteen palauttamiseksi?

Sovittelu -äppiin on rakentumassa parhaillaan keskustelupohja, joka perustuu restoratiiviseen sovittelumalliin. Äpin keskustelu rakentuu kaiken aikaa kokemusten perusteella paremmaksi ja sivua päivitetään sitä mukaa. Olet tervetullut jakamaan käyttökokemuksiasi ja havaintojasi ja parannusehdotuksiasi tähän äppiin sähköpostiosoitteeseen annukka.jaske@gmail.com kiitos jo etukäteen!

 
Sovittelu -äppi on tarkoitettu avuksi keskusteluun, jossa selvitellään mitä tahansa konfliktia kahden tai useamman osapuolen välillä. Kyse voi olla koulukiusaamisesta, sisarusten välisestä riitelystä, työpaikka kiusaamisesta tai jengien yhteenotoista ja niistä syntyneestä koston kierteestä. 
Häppi-äppi (xn--hppippi-5wad.fi)

NVC:n askeleet: 
1) Havainto
2) Tunne
3) Tarve
4) Pyyntö

Havainnolla tarkoitetaan tapahtuman tai asian kuvausta ilman tulkintaa tai merkityksiä. Pelkkä kuvaus niin kuin valvontakamera olisi sen tallentanut.

Esimerkkejä tunnesanoista, joilla voidaan ilmaista tapahtumasta seuranneita tunteita: Ahdistus, Alakuloisuus, Alemmuus, Arkuus, Arvokkuus, Avuttomuus, Myötäelämisen tunne, Epäoikeudenmukaisuus, Oikeudenmukaisuus, Epätoivo, Epävarmuus, Haikeus, Harmi, Hellyys, Helpottuneisuus, Hermostuneisuus, Huolestuneisuus, Huvittuneisuus, Hylätyksi tulemisen tunne, Hyväksyntä, Hyvä olo, Hämmennys, Hämmästys, Häpeä, Hätääntyneisyys, Ihmeissään olo, Ikävä, Pitkästyneisyys, Ilo, Inho, Innostuneisuus, Intohimo, Ivallisuus, Jännitys, Järkytys, Kaipaus, Kateus, Katkeruus, Katumus, Kauhu, Kiihtymys, Kiinnostus, Kiintymys, Kiitollisuus, Kostonhalu, Kunnioitus, Kyllästyneisyys, Kyynisyys, Kärsimys, Leikkisyys, Levottomuus, Loukkaantuneisuus, Luottamus, Masentuneisuus, Mielihyvä, Mielipaha, Murhe, Suru, Mustasukkaisuus, Nolous, Nöyryys, Oikeudenmukaisuus ja Epäoikeudenmukaisuus, Onni, Pelko, Pettymys, Pitkästyneisyys, Pätevyys, Rakkaus, Rasittuneisuus, Rauhallisuus, Rentous, Riehakkuus, Riemu, Riittämättömyys, Rohkeus, Sisukkuus, Stressaantuneisuus, Suru, Suuttumus, Syyllisyys, Säikähdys, Sääli, Toiveikkuus, Toivottomuus, Turhautuneisuus, Turvallisuus, Turvattomuus, Tuskastuneisuus, Tyytymättömyys, Tyytyväisyys, Ujous, Uteliaisuus, Uupumus, Vaivaantuneisuus, Vapaus, Varmuus, Vastuuntunto, Velvollisuuden tunne, Viha, Voitonriemu, Välinpitämättömyys, Väsymys, Yksinäisyys, Ylpeys, Ystävällisyys,  Ärtyneisyys

Esimerkkejä tarpeista tunteiden alla: läheisyyden kokeminen, hyväksytyksi tuleminen, huomioon ottaminen, arvostetuksi tuleminen, kokea luottamusta toisiin, saada tukea, rakkautta ja lämpöä, yhteisöön kuulumisen tarve, mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen esimerkiksi leikin, työn, opiskelun tai muun tekemisen kautta, itsenäisyyden tarve, turvallisuuden tarve, eheyden kokemisen tarve, perusasioiden tarve, esim. ravinto, vesi, suoja... Kun jokin tarve ei täyty, ihminen kokee mielipahan tunteita ja kun jokin tarve täyttyy, ihminen kokee mielihyvän tunteita. Näin voidaan ajatella, että tunteet ovat aina viestintuojia. Tunteiden alla olevia tarpeita voi opetella kuuntelemaan itsessään ja toisissa paremmin ja paremmin. Kun kuuntelemme omia ja toistemme tarpeita, yhteys itseen ja muihin helpottuu.

Pyyntö tai toive on hyvä olla toiminnan muodossa ja tarpeeksi konkreettinen. Tällöin pyyntö on mahdollista toteuttaa.

Lähteet:
Ahola, Tapani  - Ahola, Maiju 2016: Väkivallasta turvallisuuteen. Lyhytterapiainstituutti Oy. Sivut 44-50.
Kähkönen, Sari Webinaari 29.8.2023: Miten rakennetaan turvallinen koulu? Osa 6. Kiusaamistilanteen selvittely.
De Jong, Peter - Berg, Insoo Kim 2017:.Ratkaisukeskeisen terapian oppikirja. Lyhytterapiainstituutti Oy.
Rosenberg, Marshall B. 2019: Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus : Nonviolent communication NVC. Viisas elämä.
Jääskinen, Anne-Mari 2017: Mitä sä rageet? Tunteita sikanolosta sairaan siistiin. Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy.
Untitled Document (kidsskills.org)

Tulossa pian….

Tulossa pian….

Tutustu kumppaniisi ja parisuhteeseesi

Häppiäpin Love -äppi tarjoaa nopean ja lyhyen kyselyn, jonka avulla pääset kurkkaamaan parisuhteeseesi. Voit ensin vastailla kysymyksiin itse, sen jälkeen voit lähettää kyselyn vaustauksinesi kumppanillesi ja kutsua hänet mukaan tähän leikkiin. Kysymykset löydät tästä linkistä:  Häppi-äppi (xn--hppippi-5wad.fi)

Treffihaaste

Haluaisitko tehdä jotain hyvää parisuhteesi eteen? Tässä voisi olla kiva juttu! Tämä kirja tarjoaa treffiohjelman seitsemälle kerralle. Yhdessä kokkaatte kivan illallisen ja sen yhteydessä saatte keskustella hauskojen ja konkreettisten ohjeiden mukaisesti tavalla, joka saa teidät hymyilemään, nauramaan, lähentymään ja ehkä ihastumaan.

Furman, Ben - Furman, Katja - Centorbi, Patrizia, 2003: Parisuhteen keittokirja: seitsemän ateriaa rakkauden ravitsemiseksi. Tammi

5 rakkauden kieltä

Usein osoitamme rakkauttamme ja välittämistämme partnerillemme sellaisilla tavoilla, joilla toivoisimme itsellemme rakkautta osoitettavan. Tässä kohtaa mennään vikaan. Rakkauden osoittamisessa tulee valita tavat je keinot, joista toinen tykkää. 

Alla on linkki testiin, jonka voitte parisuntana tehdä yhdessä. Kyselyn tuloksena selviää, mikä on kummankin vahvin rakkauden kieli eli millaisten tekojen kautta osoitettu rakkaus ja välittäminen tulevat parhaiten perille. Kyselyssä on parisenkymmentä väittämää, jotka kaikki alkavat sanoilla “Minulle on merkityksellisempää, kun…”. Tätä seuraa kaksi vaihtoehtoa, esim. …kun partnerini tankkaa auton puolestani vai kun halaamme partnerini kanssa. Näistä kahdesta täytyy valita se sinulle merkityksellisempi.  Varatkaa aikaa ja järjestäkää mukava olotila tätä varten. Tämän testin tekemisessä lopputulos ei ole itseasiassa ole tärkeintä. Merkityksellisintä voi olla keskustelu, jota näiden väitteiden äärellä käytte. Suosittelen seuraavaa: avatkaa molemmat tämä kysely puhelimillanne. Molemmat täyttävät samaa tahtia kyselyä eteenpäin. Kun olet keksinyt vastauksen ensimmäiseen valintaan, älä vielä kuitenkaan valitse sitä, vaan mieti jokin hyvä esimerkki elämästänne, jolloin juuri tämä tapahtui ja se tuntui sinusta hyvältä. Sitten arvaatte toistenne vastauksen perustelujen kera. Kumppanin arvauksen jälkeen saat paljastaa oman vastauksesi ja kertoa hyvän muistosi. Näin yhteys välillänne rakentuu toisillenne antaman positiivisen palautteen myötä ja sen lisäksi ymmärryksenne toistenne rakkauden kielestä lisääntyy.

The Love Language® Quiz (5lovelanguages.com)

https://www.youtube.com/watch?v=8WZFxg_dW5U

Kiusaaminen ja yksinäisyys ovat koulumme pahimpia vitsauksia, joiden kukistamiseksi tehdään jo valtavasti hyvää työtä. Oppilaiden itsensä osallistaminen näiden ongelmien taklaamiseen on avain: me aikuiset emme voi puuttua asiaan, jonka olemassaolosta emme tiedä. Lasten ja nuorten keskuudessa termi snitsaaminen on tuttu. Snitsaamiseksi kutsutaan sitä, kun joku kertoo aikuiselle kiusaamisesta tai jostain muusta ongelmasta. Suomeksi kysymys on siis vasikoinnista, kantelemisesta, valittamisesta. Nuoret pelkäävät, että kertomalla aikuiselle, tilanne vain pahenee. Tämä on sekä joskus totta että vaarallinen uskomus, joka voi  johtaa siihen, että ongelmista  ei kerrota ja oppilas jää asiansa kanssa yksin selviytymään. Ehdotukseni on, että valloitamme tämän snitsaus/vasikointi -termin käyttöön ja muutamme sen klangia halveksuttavasta tavasta toimia arvostettavaksi toiminnaksi. Käännetään näkökulmaa ja aletaan puhua vasikoinnista ja snitsaamisesta sankaritekona, joka on suurinta lähimmäisenrakkautta ja vastuunkantamisen korkein muoto. Vasikointi-äpin avulla  homma tehdään oppilaille mahdollisimman helpoksi ja vaarattomaksi. Vasikointi -äpillä oppilas voi kertoa mistä tahansa huolesta nimettömänä. Huoli voi olla itsetuhoisuudesta, syömishäiriöstä, kiusaamisesta, yksinäisyydestä, liiasta alkoholin tai jonkin muun  päihteen käytöstä tai mistä tahansa muusta vahingollisesta asiasta. Parasta kaikessa on se, että häppiäpin snitsaustoiminnon avulla, nuori voi snitsata itsensä nIin halutessaan ja kukaan ei saa tätä koskaan tietää, koska viestin lähettäjänä  on häppibotti. Tämä on siis kuin vanhaan hyvään aikaan palautelaatikko - vain parempi. Vasikointi -äppi toimii älypuhelimella, missä tahansa ja koska tahansa.

https://yle.fi/a/74-20084349

Olen vuosien aikana "ajanut" ties kuinka monta mopo- ja autokorttia psykoterapia-asiakkaitteni kanssa! Tällä tarkoitan sitä, että näkemykseni mukaan nuorelle mopokortin (tai autokortin) ajaminen on yksi parhaimmista tavoista käytännössä saada aikaan itsenäistymistä ja minäpystyvyyden tunnetta ja tukea hyvää irtaantumista vanhemmistaan. Tästä syystä lähden aina tilaisuuden tullen tukemaan ajokortin ajamista asiakkailleni. Joskus olen joutunut tekemään isonkin työn vanhempien kanssa, jotta olen saanut heidät suostumaan ajokortin ajamiseen. Mutta kun he sitten ovat asiaan lähteneet, jälkeenpäin ovat kaikki kovasti kehuneet ja kiitelleet, että se oli suurin piirtein parasta, mitä terapian seurauksena tai rohkeisemana tapahtui. Monesti vain on niin, että sekä nuori että vanhemmat tarvitsevat rohkaisua, kannustusta, tukea ja ehkä myös käytännön apua päästäkseen tässä asiassa eteenpäin. Näitä asioita kun psykoterapiatapaamisilla edistetään, he loppujen lopuksi päätyvät psykoterapian väliajoilla ajokortin suorittamaan. Myös todella monet vanhemmat ovat hankkineet itselleen rohkaisustani opetusluvan ja ovat alkaneet opettaa omaa lastaan autolla ajamaan. Tähän olen sitten tarjonnut vanhempainohjauskäynneillä tukea ja apua, jotta opetusluvalla autokortin ajaminen on voinut olla vanhempi-lapsi -suhdetta rakentavaa ja tukevaa. Siitä muodostuu tuettuna erinomaista yhdessä vietettyä aikaa ja yhteinen kokemus ponnistelujen parissa. Lapsi-vanhempi -suhteen ehkä aiemmat säröt tai puutteet saavat uuden mahdollisuuden rakentua ja molempien/kaikkien (usein opetusluvan hankkivat molemmat vanhemmat ja ehkä myös bonusvanhemmat tai isovanhemmat) psyyke vahvistuu uuden, toimivamman ja hyvän ihmissuhteen myötä. Mielestäni tämä on vanhempainohjausta ja  psykoterapiaa parhaimmillaan. Tätä teen niin lapsi- ja nuorisoasiakkaitteni kanssa kuin aikuisasiakkaitteni kanssa, joilla on itsellään lapsia. Olen tästä niin innoissani, koska olen saanut vierestä seurata aivan upeita paranemisprosesseja! Siksi olen joskus miettinyt tämän mahdollisuutta olla jopa jollain tavalla ihan oma juttunsa vaikka Kelan palveluntarjonnassa: samalla tyylillä kuin on Oma Väylää ja esimerkiksi Nuotti-valmennusta, voisi olla tuettua opetusluvalla autokortin ajamista ja mopokortin tuettua hankkimista. Tämä olisi erittäin perustelutua siitä seuraavien monien hyötyjensä ansioista.

Tässä on yksi keino, jolla voisi toteuttaa ajatusta: “Ei koskaan liian myöhäistä olla hyvä vanhempi lapselleen”. Vaikka tuntuisi siltä, että oma vanhemmuus ei ole aikaisemmin ollut sellaista kuin olisi sen toivonut olleen, vielä oman lapsen aikuisuuden kyynnykselläkin tarjoutuu opetusluvan kautta tapa olla ja viettää aikaa yhdessä, kamppailla yhdessä läpi tunnemyrskyjen ja hankalien hetkien, voittaa yhdessä lapsensa kanssa esteitä ja hankaluuksia ja tätä kautta päästä rakentamaan toimivaa ja aitoa suhdetta omaan jopa jo aikuiseen lapseensa. Opetusluvalla ajokortin ajaminen tarjoaa siis vanhemmalle (tai miksei vaikka isovanhemmalle tai kummille) vielä yhden mahdollisuuden luoda hyvää suhdetta lapseensa.

Tulossa pian…